Nettiriippuvuus on uusi ja pelottava ongelma

Ylen 27.4.2018 julkaisema Joni Piiraisen artikkeli “Nettiriippuvaisia hoidetaan Suomessa jo terapialla, nuorimmat vasta alakoululaisia: Päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma” avaa keskustelua nettiriippuvuuden yleisyydestä Suomessa. Keskittymiskohtana on erityisesti yhteisten kriteerien puuttuminen ja ongelman yleistyminen. Tässä tiivistelmässä käydään läpi artikkelin pääkohdat liittyen nettiriippuvuuteen. Alkuperäisen artikkelin voit lukea täältä.

Nettiriippuvuudella tarkoitetaan internetin liiallista tai haitallista käyttöä. Sen piiriin kuuluvat esimerkiksi ns. someaddiktio eli sosiaalisen median riippuvuus sekä kännykkäriippuvuus. 

Nettiriippuvuus on normalisoitu Suomessa 

Internetin yleistyessä myös sen pakonomainen käyttö eli nettiriippuvuus on alkanut kasvaa. Vaikka nettiriippuvuutta ei vuonna 2018 hoidettu omana addiktionaan Suomessa, ovat useat riippuvuuksiin liittyvät tahot huomanneet sen kasvun. Virallisia lukuja ja vertailukohtia ei ole, koska nettiriippuvuudelle ei ole virallisia kriteerejä, joilla sen seuranta yhdenmukaistuisi.  

Artikkelissa on haastateltu Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtolaa, jonka mukaan netin käyttöön liittyvät ongelmat voidaan yhdistää kasvavaan terapeuttien tarpeeseen Suomessa. Kyse ei ole vain nettiriippuvuudesta vaan esimerkiksi moni kärsii kännykkäriippuvuudesta tai someriippuvuudesta.

Lisäksi artikkelissa on haastateltu A-klinikan johtavaa ylilääkäriä Kaarlo Simojokea, jonka mukaan Suomessa on hiljalleen alettu ymmärtää, kuinka laaja ongelma nettiriippuvuus on. Hänen mukaansa netin tärkeys osana nykyaikaista elämää tekee siitä erittäin vaikean riippuvuuden muodon. Osana yhteiskuntaa ihminen tarvitsee nettiä niin töissä kuin vapaa-aikanakin.

Simojoki kommentoi asiaa Ylen artikkelissa näin:

”Kukaan meistä ei voi olla humalassa töissä, mutta jokainen voi käyttää älypuhelinta töissä, vaikka se aiheuttaisi käyttäjälle vakavia terveydellisiä ongelmia. Se ottaa valveillaoloajasta jo hyvin merkittävän osan.”

Harva tunnistaa nettiriippuvuuden oireet

Nettiriippuvuus on sairaus siinä missä muutkin riippuvuudet ja siihen liittyy monia samoja oireita, kuin muihin riippuvuuksiin. Esimerkiksi nettiriippuvuuden seurauksena henkilö voi masentua, kokea mielialahäiriöitä, kärsiä uniongelmista tai hänen tarkkaivaisuutensa voi alentua.

Kyse ei ole kuitenkaan vain näistä oireista vaan lisäksi nettiriippuvuus voi olla tie muihin riippuvuuksiin ja ongelmiin. Esimerkiksi usea nettiriippuvainen päätyy eristäytymään muista ihmisistä tai alkaa käyttää päihteitä vastuuttomasti. 

Tutkimuksissa on todettu, että huumeriippuvuudella ja nettiriippuvuudella on paljon yhteistä. Välittäjäaineissa tapahtuu muutoksia ja aivojen mielihyvään vaikuttavat osat aktivoituvat. Nettiriippuvaisen käytös alkaa muuttua. Erityisesti tästä on näyttöä someriippuvuuden osalta. 

Nettiriippuvuuden takana on myös sovellussuunnittelu, jonka kautta suositut sovellukset pyrkivät pitämään käyttäjänsä jatkuvasti kiinni sosiaalisessa mediassa. Ne palkitsevat niin sanottua somen jatkuvaa vilkuilua.  

Someriippuvuus onkin yksi yleisimmistä nettiriippuvuuden muodoista. Siinä tyypillistä on, että henkilön on pakko päivittää tekemisiään sosiaaliseen mediaan tai seurata muiden aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Oma elämä alkaa pyöriä somen ympärillä ja someriippuvainen on aina online-tilassa. Kyse on ns. hiljaisesta addiktiosta eli vaikeasti huomattavasta addiktiosta, joka aiheuttaa oireita ilman, että henkilö osaa yhdistää ne addiktion aiheuttajaan. 

Apua nettiriippuvuuteen

Suurin osa apua tarvitsevista on nimenomaa liikaa internettiä käyttäviä nuoria ja lapsia, mutta minkä ikäinen tahansa voi jäädä riippuvaiseksi netin käyttöön. Riippumatta henkilön iästä hoitomuodot ovat hyvin samanlaisia. Keskiössä on terapia sekä riippuvaisen oma ajatusmaailma ja näkemys netinkäytöstä. Koska nettiriippuvuus on vielä kohtuullisen tuntematon ilmiö eikä sille ole tarkkoja rajaavia tekijöitä, ei myöskään yhtä tiettyä hoitosuositusta ole olemassa. 

Myös aiemmin mainittu hiljainen addiktio tekee nettiriippuvuuden hoidosta niin hankalaa. Riippuvaisella henkilöllä voi olla esimerkiksi ahdistusoireita, mutta hän ei osaa yhdistää niitä sosiaalisen median käyttöön. Jos syytä ei tiedetä, on sitä myös hankalaa hoitaa.

Ylen artikkelissa HUS HYKS Psykiatrian psykologi ja nuorisoterapeutti Sami Kivikkokangas kertoo, että tavoitteena ei ole saada potilasta hylkäämään nettiä kokonaan vaan rajoittaa käyttö kohtuulliseksi. Jokainen tapaus on erilainen. Hoitoon vaikuttaa aina yksilö ja hänen kokemuksensa ongelmasta. Hoitosuunnitelman pohjalla on yhdessä sovittu etenemistapa hoidolle.

Artikkelin kirjoittamishetkellä Suomessa ei ole tarjottu ollenkaan ns. matalan kynnyksen hoitoa nettiriippuvuuteen. Kun oman netinkäytön huomaa riistäytyneen käsistä, apua voi hakea yleisestä kriisiavusta. Erityisesti nettiriippuvuuteen keskittyvää apua ei kuitenkaan ole ja näin apua ei haeta ajoissa. 

Mallia nettiriippuvuuden kriisiapuun voitaisiin ottaa esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen Päihdeneuvontapuhelimesta, josta saa keskusteluapua, kun oma päihteidenkäyttö huolettaa. Samalla tavalla keskustelua-apua voitaisiin tarjota heille, jotka käyttävät mielestään liikaa nettiä, somea tai puhelinta. Tätä kautta ihmiset saataisiin ohjattua hoitoon jo nettiriippuvuuden alkuvaiheessa.

Contral Clinics on suomalainen riippuvuussairauksien hoitoon erikoistunut yksityinen klinikka, jolla on yli 20 vuoden ja tuhansien asiakkaiden kokemus vaativien riippuvuuksien hoidosta. Contral Clinicsillä on nimenomaan nettiriippuvuuteen keskittynyt hoito-ohjelma, jonka avulla riippuvuuden saa hallintaan.