Nettiriippuvainen? Helppo ja nopea tapa testata

Olenko nettiriippuvainen?

Nettiriippuvaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla netin käyttö, nettipelaaminen tai sosiaalisen median käyttö on karannut hallinnasta. Nettipelaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä digipelejä, joita ei pelata rahasta (esim. World of Warcraft, Runescape, Call of Duty jne.). Jos epäilet olevasi rahapeliriippuvainen, siirry peliriippuvuus-testiin.

Nettiriippuvaisilla netin liikakäyttö ilmenee tyypillisesti riippuvuudenomaisena videopelien pelaamisena, jatkuvana sosiaalisen median käyttönä tai pakonomaisena informaation hakemisena. Nettiriippuvaisilla netin käyttö alkaa viedä aikaa harrastuksilta, ystäviltä tai opiskelulta ja työltä, ja tällöin siihen tulee puuttua. Nettiriippuvuutta ei voi suoraan mitata netissä käytetyn ajan perusteella, vaan riippuvuutta määritettäessä on tärkeää erottaa toisistaan halu ja tarve käyttää nettiä.

testistä

Nettiriippuvainen -testin taustaa

IAT-testi (Internet Addiction Test) on ensimmäinen suomeksi validoitu testi nettiriippuvaisille. Testin kehitti psykologi ja nettiriippuvuuden asiantuntija Kimberly Young vuonna 1998. Alun perin se kehitettiin mittaamaan aikuisten netti- ja teknologiariippuvuutta ja riippuvuuden astetta. Nykyään sitä käytetään ongelmallisen nettiriippuvuuden havaitsemiseen monipuolisesti esim. klinikoilla, kouluissa, sairaaloissa ja muissa ympäristöissä.

Testin avulla nettiriippuvainen voi itse arvioida, tulisiko omista oireista ja internetin käytön määrästä huolestua. IAT-testissämitataan internetin käytöstä johtuvia ongelmia ja niiden vaikutuksia henkilökohtaiseen, ammatilliseenn,ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

20 monivalintakysymystä

Kyselyssä ei tarvitse kirjoittaa vastauksia auki

3-4 minuuttia

Keskimääräinen kyselyn täyttämiseen menevä aika

5 tulosluokitusta

Kertovat netikäytön haitoista ja mahdollisesta nettiriippuvuudesta

Nettiriippuvuuden haittavaikutukset ja riskit

Lisääntynyt internetin käyttö kasvattaa myös nettiriippuvaisten määrää jatkuvasti. Nettiriippuvuuteen altistavia tekijöitä ovat mm. sosiaalisen tuen puute, yksinäisyys, impulsiivisuus, stressiherkkyys ja nettisisällön synnyttämän tunnereaktion vahvuus. Netti- ja peliriippuvuudella on yhteys lisääntyneeseen masennukseen, ahdistukseen, uniongelmiin ja heikentyneeseen koulumenestykseen.

Jos internetin käyttö tai digipelaaminen ovat riistäytyneet käsistä, nettiriippuvainen voi kärsiä useista terveydellisistä haitoista. Näihin kuuluu mm. univaikeudet, keskittymisvaikeudet, reaalimaailmasta ja sosiaalisista suhteista irtautuminen sekä levottomuus, kun pelaamaan ei pääse. Nettiriippuvaisilla katoaa myös usein kiinnostus muita harrastuksia kohtaan. Muita haittoja voivat olla toimintakyvyn lasku, mikä näkyy mm. opiskelu- ja työtulosten tai sosiaalisten suhteiden heikentymisenä.

‍

Ota yhteyttä

nettiriippuvaisen mieshenkilön kädet pitelevät konsolipeliohjainta

naishenkilö joka makaa kyljellään ja pitää kädessään puhelinta

Suomalaisten nettiriippuvuus

Älypuhelinten yleistyminen on kasvattanut internetin käyttöä sekä helpottanut nettipelien pelaamista. Sovellusten algoritmit ja puhelimien jatkuva läsnäolo tekevät netistä entistä koukuttavamman paikan. Nettiriippuvaisia on jatkuvasti enemmän ja kasvava ongelma kohdistuu varsinkin nuoriin, koska he ovat erityisen herkkiä sekä hyväksynnän että hylkäämisen tunteelle somessa. THL:n vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan 81 % opiskelijoista pelaa digipelejä. Älypuhelinriippuvuus on yleisempää tytöillä kun taas nettipeliriippuuvuus on useimmin poikien ongelma.

Vaikka nettiriippuvuus on tunnistettu jo parikymmentä vuotta sitten, nettiriippuvaisen määritelmä ei edelleenkään ole yksiselitteinen. Lääkärilehti arvioi vuonna 2020, että nettiriippuvaisia on maailmalla 1–36 % riippuen kulttuurista ja määrittelykriteereistä. Ylen vuoden 2018 uutisen mukaan Suomessa nettiriippuvuudesta ei ole vielä luotettavia tilastoja saatavilla, koska nettiriippuvuuden määrittelykriteerit ovat edelleen epäselvät, mutta luvut ovat olleet jo pitkään kasvussa. Somerajaton arvioi vuonna 2020 someriippuvuuden kriteerit täyttävien määrän olevan suomalaisten keskuudessa noin 2–5 % väestöstä.

tilastoja