Riippuvuuden kehittyminen: Miksi koukutumme niin helposti?

Helsingin Sanomien 25.7.2023 julkaisemassa artikkelissa ”Pakko saada lisää” käsitellään riippuvuuden eri muotoja sekä sen kehittymistä. Keskittymiskohtana ovat erityisesti lapset ja nuoret. Alkuperäinen artikkeli (maksumuurin takana) luettavissa täältä.

Riippuvuus on noussut Suomessa osaksi normaalia puhetapaa. Puhekielessä ihminen voi olla koukussa aivan arkisiin asioihin, kuten huulirasvaan tai hyvään peliin.

Virallisesti riippuvuudesta puhutaan siinä vaiheessa, kun jonkun asian tekemistä ei pysty itsenäisesti lopettamaan ja se samalla aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia itselle tai muille.

Eli itsessään tunteja kestävä sosiaalisen median selaaminen tai lapsien pelaaminen ei ole riippuvuutta. Asiaan tulee liittyä jotakin haitallista, kuten läksyjen tekemättä jättämistä tai kaverien kanssa asiasta riitelyä.

Artikkelissa Turun yliopiston Sonja Niemelää, joka on päihdelääketieteen apulaisprofessori, tiivistää asian hyvin sanomalla:

”Riippuvuuteen tai addiktioon liittyy yleensä voimakas, jopa pakonomainen mieliteko sekä kontrollin menettäminen. Lopettamispäätöksistä huolimatta riippuvainen lipsuu takaisin entiseen toimintaan”

Mielihyvä johtaa riippuvuuteen

Oikeastaan mihin tahansa hyvää oloa tuottavaan asiaan voi jäädä koukkuun. Tehtäessä hyvää oloa tuottavaa asiaa aivojen dopamiinivälitteinen mielihyvärata aktivoituu. Ihminen yrittää tavoitella tätä tuntemusta yhä uudelleen ja uudelleen tekemällä asiaa, joka tuotti sitä ensimmäisellä kerralla. Yleensä riippuvainen ei pysty lopettamaan asian ajattelua edes aivan muuta tehdessään. 

Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suurempi ja nopeampi hyvänolon tunne on, sitä suuremmalla riskillä riippuvuus voi kehittyä. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan saa hyvää oloa samoista asioista ja myös hyvän olon tunteen voimakkuus voi vaihdella suurestikin. 

Artikkelissa annetaan tästä hyvä esimerkki. Osa ihmisistä jää päihteiden käyttöön heti koukkuun, koska niistä saatu mielihyvä on uskomattoman suuri. On todennäköistä, että nämä henkilöt käyttävät samaa päihdettä toistekin. Toisilla taas ensikokemukseen liittyy negatiivisia tuntemuksia. Esimerkiksi 10% kannabiksen käyttäjistä saa ensimmäisellä käyttökerrallaan paniikkikohtauksen tai tuntee muuten pelkoa, jolloin riippuvuuteen johtavaa hyvänolontunnetta ei tule.

Riippuvuus on periytyvää

Ihmisen mielihyvän tunteen voimakkuus ja myös kehon reagointi siihen perustuu suurelta osin geeneihin eli perimään.

Geenit vaikuttavat suoraa ihmisen dopamiinivasteeseen eli kehon tapaan muodostaa dopamiinia ja reagoida siihen. Käytännössä suurempi dopamiinivaste tarkoittaa, että esimerkiksi päihteet aiheuttavat suuremman mielihyvän tunteen kuin matalalla dopamiinivasteella. Riippuvuuden riski kasvaa.

Omaan perimään ei voi vaikuttaa, mutta onneksi siinä ei ole koko totuus riippuvuuksista. Jo oman riippuvuudelle alttiuden tietäminen helpottaa ja tästä asiasta kannattaakin puhua myös omien lasten kanssa. Jos suvussa on merkkejä riippuvuudesta, kuten alkoholismia, kannattaa olla varovainen addiktoivia asioita tehtäessä.

Nuoret ovat riskiryhmässä

Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi rotilla nuorena vain vähän hoivaa saaneiden rottien dopamiinivaste on korkeampi. Saman on arveltu koskevan ihmisiä. Lapsuuden kokemukset ja ympäristö vaikuttavat siihen, kuinka riippuvuudelle altistavat geenit toimivat ihmisessä.

Kyse ei ole vain lapsuuden hoivasta vaan yleisemmin kasvuympäristöstä. Riippuvuutta aiheuttavaa käytöstä voivat lisätä vaikkapa ympärillä olevien ihmisten mielipiteet ja käytös. Jos nuoren kaveriporukka käyttää alkoholia, suurella todennäköisyydellä hänkin alkaa käyttää. Sama koskee kaikkia riippuvuutta aiheuttavia asioita. 

Nuorilla on muutenkin suuri riski jäädä koukkuun mielihyvää tuottaviin asioihin, koska heidän aivonsa ovat vasta kehittymässä ja hakevat nimenomaa mahdollisimman suurta mielihyvää aiheuttavia kokemuksia. Nuorena alkanut käytös jatkuu usein aikuisena. Esimerkiksi Niemelän tutkimusryhmä on todennut, että varhainen juominen humalaan asti altistaa vanhempana päihdeongelmille. 

Vaikka nuoret ovatkin alttiita riippuvuuksille, voidaan asiaa myös ehkäistä. Niemelä kommentoi Helsingin Sanomien jutussa asiaa hyvin näin:

”Vanhempien tulee panostaa läsnäoloon ja hyvään vuorovaikutukseen. Lapsen tarpeita täytyy ymmärtää ja niihin tulee reagoida, että lapsella on turvallinen olo eikä hän jää tunteidensa tai huoltensa kanssa yksin.”

Vaikka nuoret ovat riskiryhmää, tietenkin kaiken ikäiset saattavat altistua riippuvuuksille. Syyt ovat kuitenkin usein erilaisia. Aikuisilla riippuvuuteen yhdistetään pelkän mielihyvän hakemisen sijaan usein ns. itselääkintäilmiö. Siinä stressiä, ahdistusta ja huonoa oloa pyritään kumoamaan juomisella tai muilla riippuvuutta aiheuttavilla asioilla.

Jos sinä tai läheisesi taistelee riippuvuussairauden kanssa, on tärkeää hakea ammattiapua. Terveydenhuollon toimijat tai riippuvuusasiantuntijat voivat auttaa hoitovaihtoehtojen kartoittamisessa, yksilöllisen hoitosuunnitelman luomisessa ja antaa tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Meillä Contral Clinicsillä tarjoamme yksilöllistä ja yksityistä, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa lääke- ja terapiahoitoa alkoholismiin. Hoidamme sekä alkoholi-, peli-, että nettiriippuvaisia täysi-ikäisiä asiakkaita. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä! Löydät sivuiltamme myös ilmaiset testit, joilla voit tarkastaa oman tai läheisen alkoholismin, peliriippuvuuden ja nettiriippuvuuten vakavuuden asteen.